Turistirysämyynti ja SuomiDesign -- Voiko Lontoo opettaa meille jotain turismista?

Lontoo kutsuu, monin tavoin. Kaupunki osaa turismin ja siihen liittyvän tuote - ja palveluliiketoiminnan. Kaupungin museot ja suurnähtävyydet osaavat kaupallistaa itsensä ihailtavan tyylikkäästi. Buckinghamin Palatsin viralliset kaupat saivat minut miettimään, miten tyylikkäästi kuningatar paikkaa lompakkoaan. Aivan loistavia konsepteja;ihania tuotteita, kauniissa liikkeissä ja hienovarainen palvelu. Taisin taas tehdä ostoksia ja samalla maksaa kuningattaren ylläpidosta muutaman punnan.

 Museokaupat ovat Lontoossa erittäin koukuttavia. Ihania taidekirjoja,mukeja,keittiöpyyhkeitä, suklaata sekä kaikkea muuta kaunista elämään.Oli todella haastavaa pitää lompakosta kiinni, kun kiersi taide – ja tiedemuseoita Lontoossa viime kesänä.Olisin halunnut ostaa kaikkea, mutta aviomies toimi välillä järjenäänenä.Miksi nähtävyydet osaavat Lontoossa sellaista mitä Suomi ei osaa? Siis myydä museoiden ja suurnähtävyyksien lähettyvillä tyylikästä ja tasokasta tavaraa, jolla kerätään rahaa turistirysäpaikkojen ylläpitoon. Miksi emme lähde museokauppojen opintomatkalle Lontooseen?.Vai asuuko meidän museot museossa?. Opetellaan kasvavan turismin kaupallistaminen. Turismi on hyvä bisnes!

 Tässä on ongelma: Design Forum Shop - kauppa lopetti kannattamattomana.Kaupassa myytiin sellaisia tuotteita, joita kukaan ei halunnut. Ainakaan riittävästi voittoa tuottamaan.Mitä meidän muotoiluosaamiselle ja sen kaupallistamiselle on tapahtunut.Marimekko palkkasi Ruotsin- Annan tuomaan yrityksen designosaamiseen naisellisuutta ja arjenluksusta. Me tarvitsemme museokauppojen kaupallistamisopetusta maan rajojen ulkopuolelta. Sitä ennen me tarvitsemme joukon suunnittelijoita, jotka osaavat suunnitella myytävät tuotteet ja pakkaukset näihin kauppoihin. Onkohan Suomen ”kestäväjakäytännöllinen” ajattelu muotoilussa tullut - turismin näkökulmasta -tiensä päähän? Osaammeko myydä arjenluksusta tai luksusdesigntuotteita vaativille kuluttajille museokaupoissamme?

 Alla oleva kuva otettu 16.9 Design Museon kaupasta. Meinasin kysyä lupaa saada siivota hieman. Tavaraa pursuavat hyllyt eivät näytä tyylikkäiltä. Eihän?

Tunnustan rakkaani - Minulla on salarakkaita sekä Suomessa että maailmalla

Pitkä rakkaussuhde on ihana. Kaiken se kestää ja kaiken se kärsii. Niin myötä kuin vastamäessä, sanotaan. Suomalaisia sanontoja rakkaussuhteesta. Stockmann—minun täytyy myöntää, että en ole ollut suhteeseemme tyytyväinen ja minulla on salarakkaita Suomessa ja maailmalla.Tunnustan. Olen ollut sinulle viime aikoina uskoton. Miksi - oi miksi?

Stockmann on ollut paikka - itse asiassa - rakkaussuhde monelle. Se on ollut pitkä ja lojaali. Stockmann kanta- asiakkuus on aina ollut jotenkin enemmän. Hyvä palvelu sekä brändit ovat kantaneet  sitä pitkälle.Kaupanpäälle on tullut vielä yli sukupolvien kantava kanta-asiakkuus perheissä. Tavaratalojemme kruununjalokivi.

 Suomi alkoi avautua 2000-luvulla ja Helsinki kansainvälistyi. Kansainväliset brändit avasivat omat liikkeensä kaupunkiin. Halpalentoyhtiöt lennättivät suomalaiset viikonloppuostoksille Euroopan eri kaupunkeihin. Verkkokauppa vei nuoret Stockmann Onewaystä. Mitä tilalle?

Onko hyvä tavaratalo tulevaisuudessa elämys- vai kulttuuritalo, jossa myös samalla myydään tavaroita asiakkaiden koko elinkaaren ajalle? Mikä on hyvän palvelun rooli tässä kaikessa? Mikä on SE JUTTU, että asiakkaat ostavat tuotteet ja palvelut jatkossa Stockmannilta?

 Stockmann – oi rakkaani – miten voimme taas löytää suhteemme hyvään ytimeen ja viedä sitä yhdessä eteenpäin? Miten saamme rakkaussuhteemme toimimaan?

 Suomalainen nainen haluaa arjen luksusta – kiinalainen sekä venäläinen sitä perinteisempää luksusta. Onko mahdotonta tarjota molempia - myös palvelupuolella?

Onko SuomiDesign mukana rakennemuutoksessa?

On selvä, että Suomen pitää luoda itsensä uudestaan pärjätäksemme maailmalla.Perinteiset menestysyritykset ovat kutistuneet ja menettäneet markkina-asemiaan.Keskustelut Suomen pakollisesta rakennemuutoksesta 2010- luvulla käyvät kuumina.Jotain tarvitse tehdä, --jotain ,jotain..Onko Suomidesign muutoksessa mukana -- vai kauas pilvet karkaavat?

 Sekä kiinalaisia että venäläisiä ostovoimaisia pariskuntia yhdistää samankaltainen maku luksustavaroissa.Rahaa on ja se halutaan käyttää ja näyttää. Kiinassa urheiluautot ostetaan suoraan kaupasta, kaikilla herkuilla.Halua monen kuukauden odotteluun ei ole aikaa. Kulta on kultaa ja se näkyy; valkoinen luksusvene oli saanut Shanghain Bundin varrella kultaisen värin, lienee valkoinen ollut omistajalle liian tavanomainen.Kiinassa on myyty ensimmäinen Hello Kitty- ferrari,joku halusi erottautua.Mitä sanoo Suomidesign – puuhelmien,tasaraidan sekä arkisuuden luvattu maa?

 Olisiko aika kehittää perinteisestä SuomiDesign versiosta uusia?. Voidaanko esim. poromokasta tehdä Suomessa vaativille kiinalaisille ja venäläisille asuja? Nyt niitä tehdään Italiassa, josta ne viedään Suomen kautta Itään. Miksi emme tee työpajoja italialaisten sekä suomalaisten designosaajien kanssa poromokasta? Luodaan naisellisia, maailmannaisille kelpaavia asuja. Voiko suomidesign olla perinteisellä tavalla naisellinen ja seksikäs? Sellaisia haluavat olla venäläiset ja kiinalaiset vauraat naiset.Myydään heille. Heillä on rahaa..

Ulos ujoudesta

Suomelaiset ujostelevat erinomaisuuttaan. Tarvitaan joku ulkopuolinen kertomaan, että olemme hyviä – kenties jossain jopa maailman parhaita.

Professori Ira Kalb (markkinoinnin professori,  Marshall School of Business at the University of Southern California) hehkuttaa suomalaisuutta Busines Insiderissa: “ Suomessa kaikki toimii, nuoret ovat fiksuja, tuotteet ovat laadukkaita jne.”

Suomi tai suomalaiset tuotteet eivät kuitenkaan ole maailmalla tunnettuja. Me emme osaa markkinoida suomalaisuutta.Made in Finland- brandi ei assosioidu mihinkään. Toisin kuin Ranska tunnetaan viineistään, Japani elektronikastaan tai Saksa laadukkaista autoista, suomalaisuus on edelleen suurimmalle osalle maailman ihmisiä suuri salaisuus.  

Nokian brändikään ei ehtinyt kasvaa suomalaisuuden kruununjalokiveksi. Nokian puhelinliiketoiminnan myynti Microsoftille ei hetkauttanut kuin meitä suomalaisia, koska yhtiön kotimaa oli useimmiten suurelle yleisölle Ruotsi, Japani tai joku Aasian maa.

Professori Kalb listaa Suomen positiivisia puolia  – sen lisäksi, että hänen mielestään  Suomi on fantastinen paikka vierailla.

”Paljon tilaa, maailman huippukoulutus, sopiva ilmasto, englannin kielellä pärjää hyvin, länsimainen demokratia, idän ja lännen välissä, kehittynyt taloudellinen infrastruktuuri, euro, tehokkaat osakemarkkinat, alhainen verokanta, turvallinen ja maailman vähiten korruptoitunut maa.”

Me suomalaiset perustelemme  tuntemattomuuttamme, että eihän meidän kokoisella pienellä maalla ole rahaa markkinoida itseämme.

Löytyisikö Kalbin listasta kuitenkin aiheita, joista kannattaisi rohkeasti kertoa muillekin.

Lue lisää: http://www.businessinsider.com/finland-has-a-shyness-problem-2014-2#ixzz2t1DMr2gg