Pienet kivijalkakaupat kaatuvat hintataistelussa netti- ja jättikauppaa vastaan. Kysyttäessä kaikki haluavat suosia suomalaista, ostaa laatua, luomua ja palvelua - todellisuudessa niin vaatteet kuin ruoatkin ostetaan mahdollisimman edullisesti marketista tai netistä.
Pienet vaatekaupat kertovat karusta arjesta: pikkuputiikki kelpaa kyllä vaatteiden sovittamiseen, jotta osataan tilata oikeankokoinen vaate netin kautta. Samoin laadukkaita huonekaluliikkeitä käytetään nettituotteiden show-roomeina, ettei tehdä virheostoksia.
Puheissa haikaillaan Suomeen pittoreskiä palvelua ja kauppoja, joissa olisi somat näyteikkunat. Pikkukaupat kelpaisivatkin ehkä katukuvan koristeeksi, mutta päivittäiset ostokset tehdään surutta jättimarketeissa tai netissä.
Miten kivijalkakaupat ja suomalaiset yrittäjät voisivat selvitä elämän ja kuoleman kisassa? Jos koko ostotapahtumasta tehtäisiin elämys - siirrytään tuotemyynnistä palvelumyyntiin. Pikakonsultaatiota niille, jotka kaipaavat nopeaa kaupantekoa. Tarjotaan shampanjaa ja vaahtokarkkeja niitä kaipaaville. Tehdään asiakkaista ystäviä, joille järjestetään putiikkin juhlat ja tilataan vaikkapa ne vaatteet yhdessä netistä - oletuksella, että kauppiaalla on kick-back sopimus varsinaisen myyjän kanssa.
Nämä haavehaihattelut murskataan nopeasti. Kaupassa ei kuulu viihtyä - ainakaan ellei siellä ole erillistä asiakkaiden wc:tä, anniskelulupaa juomatarjoiluun, hygieniapassia ruokatarjoiluun, erillislupia aukioloaikojen pidentämiseen ja muutamia muitamahdollisesti esille tulevia tarpeellisia lupia. Jatketaan kilometrikävelyä marketeissa ja nettishoppailua, loppuupahan kivijalkojen korinat.
No comments:
Post a Comment