Hinnalla hyvää

Luksus-sana mielletään saman tien kalliiksi. Luksus on elitististä, koska on illuusio, että vain harvoilla on varaa luksukseen.  On totta, että harvoilla on varaa maksaa 300.000 dollaria t-paidasta. Jos kuulee, että joku on ostanut pienen asunnon hintaisen t-paidan, aika monille ensimmäinen reaktio on järkytys.  Tosin euroiksi muutettuna noin 222.00 euroa maksavalla t-paidalla hankitaan myös samanhintainen Unicefin avustustarvikkeita kuljettava rahtilento Afrikan sarveen. 

Kallis hinta muuttuukin hyväksyttäväksi, kun samalla parannetaan maailmaa.

Afrikan avustaminen on konkreettista ja ylevää. Toimisikohan sama konsepti vaikkapa myymällä suomalaista 4000 euron lippalakkia, jonka hinnalla palkattaisiin ylimääräinen vanhustenhoitaja. Suomalainen vaatetollisuus voisi rohkeasti  kokeilla muutamaa hyväntekeväisyystuotetta - riittävän kalliiksi hinnoiteltuna.

Kallis hinta on useimmiten viesti myös  paremmista työolosuhteista, yrittäjän maksamista veroista tai laillisista lisensseistä.  Käsityöläisyyden säilyminen, työpaikkojen luominen ja asialliset työolosuhteet ovat sivutuote, jota luksusta ostamalla  tuetaan. Vaikka ei olisikaan varaa tukea  Afrikan rahtilentoa, omilla ostovalinnoilla voi silti parantaa maailmaa piirun verran paremmaksi.

Syntyykö suomalainen luksuspalvelukokemus ulkomaisella osaamisella?

Luksuspartiolaiset ovat viettäneet ansaittua syyslomaa matkailua testaillen. Molemmat tahoillaan akselilla kotimaa, Haikon Kartano sekä Vietnam. Haikon Kartanossa pohdin suomalaista palvelukulttuuria ja sen puutetta. Kasvohoito Haikossa oli ihan ok, mutta hoidon jälkeen teetä tarjoiltiin reippaasti muovimukista. Illuusio kartanotason palvelusta päättyi siihen,vaikka kasvohoidon nimi taisi olla Kartanon Rouva 40 +.Miten ihmeessä emme ymmärrä palvelun kokonaisvaltaisuutta? 

Suomalainen palvelutyö on murroksen keskellä. Finnair rekrytoi ei-suomea puhuvia lentoemäntiä vuokrayrityksen kautta ulkomailta, koska se on halvempaa. Marjanpoimijat tulevat yrittäjän kautta Aasiasta poimimaan marjat, kun suomalaiset eivät viitsi. Tuleeko luksusklusterimme kirkkaimmista tähdistä - metsänantimista – luksusruokaa ulkomaisin voimin ulkomailla? Haloo sinisilmäinen Suomi! 

Uskallan väittää,että tulevaisuudessa Suomen luksuspalvelut syntyvät aasialaisten ja intialaisten naisten ja miesten voimalla. Heillä on oikea asenne, hyvä koulutus ja miellyttävä käytös. Nämä osaajat tulevat Suomeen vuokrayrittäjien kautta ja palvelevat sekä 5 tähden - että Boutique-hotellien asiakaskuntaa.Utopiaa vai luksusliiketoiminnan realismia?

Maailman pohjoisin kellotehdas

Vuonna 1936 Tuomas Vohlonen perusti kellotehtaan, joka tälläkin hetkellä sijaitsee maapallon pohjoisimmassa kolkassa – Vantaalla. Vohlonen oli suomalainen suunnistaja ja keksijä, joka kehitti nestetäytteisen  kompassin. Sittemmin  tämä pohjoinen kellotehdas eli Suunto Oy on tullut tunnetuksi urheilukelloista sekä sukellustietokoneista ja – välineistä.

Suunto mainostaa tuotteitaan:  ”From the highest mountains to the deepest oceans”. Mitä yhteistä  korkeimmilla vuorilla ja syvimmilla valtamerillä on luksukseen? Ei välttämättä vielä paljoakaan, mutta Suunnon innovatiivisella tuotteistuksella sporttikelloista on mahdollista saada yksi suomalainen luksustuote.

Jo suomalaiset sotilaat käyttivät Suunto kompasseja talvi- ja jatkosodan aikana. Suunto on täynnä tarinoita, jotka odottavat jakamista ja tuotteita, jotka odottavat lisäkehittelyä.

Sykemittari voi kertoa urheilijalle pelkän sykkeen lisäksi paljon muutakin informaatiota: Joko juomasi shampanja on palanut, tarvitsetko lisää proteiineja tai pitäisikö sinun juoda lisää vettä. Lisäksi nykyaikainen  älykello voi myös näyttää hyvältä. Esimerkiksi Applen uudet kullanväriset tuotteet ovat pitkän tuotekehittelyn tulosta. Onko suomalaisesta sykemittarista statussymboliksi, jota himoitaan paitsi teknisten ominaisuuksien takia myös ulkonäön vuoksi?