Turistirysämyynti ja SuomiDesign -- Voiko Lontoo opettaa meille jotain turismista?

Lontoo kutsuu, monin tavoin. Kaupunki osaa turismin ja siihen liittyvän tuote - ja palveluliiketoiminnan. Kaupungin museot ja suurnähtävyydet osaavat kaupallistaa itsensä ihailtavan tyylikkäästi. Buckinghamin Palatsin viralliset kaupat saivat minut miettimään, miten tyylikkäästi kuningatar paikkaa lompakkoaan. Aivan loistavia konsepteja;ihania tuotteita, kauniissa liikkeissä ja hienovarainen palvelu. Taisin taas tehdä ostoksia ja samalla maksaa kuningattaren ylläpidosta muutaman punnan.

 Museokaupat ovat Lontoossa erittäin koukuttavia. Ihania taidekirjoja,mukeja,keittiöpyyhkeitä, suklaata sekä kaikkea muuta kaunista elämään.Oli todella haastavaa pitää lompakosta kiinni, kun kiersi taide – ja tiedemuseoita Lontoossa viime kesänä.Olisin halunnut ostaa kaikkea, mutta aviomies toimi välillä järjenäänenä.Miksi nähtävyydet osaavat Lontoossa sellaista mitä Suomi ei osaa? Siis myydä museoiden ja suurnähtävyyksien lähettyvillä tyylikästä ja tasokasta tavaraa, jolla kerätään rahaa turistirysäpaikkojen ylläpitoon. Miksi emme lähde museokauppojen opintomatkalle Lontooseen?.Vai asuuko meidän museot museossa?. Opetellaan kasvavan turismin kaupallistaminen. Turismi on hyvä bisnes!

 Tässä on ongelma: Design Forum Shop - kauppa lopetti kannattamattomana.Kaupassa myytiin sellaisia tuotteita, joita kukaan ei halunnut. Ainakaan riittävästi voittoa tuottamaan.Mitä meidän muotoiluosaamiselle ja sen kaupallistamiselle on tapahtunut.Marimekko palkkasi Ruotsin- Annan tuomaan yrityksen designosaamiseen naisellisuutta ja arjenluksusta. Me tarvitsemme museokauppojen kaupallistamisopetusta maan rajojen ulkopuolelta. Sitä ennen me tarvitsemme joukon suunnittelijoita, jotka osaavat suunnitella myytävät tuotteet ja pakkaukset näihin kauppoihin. Onkohan Suomen ”kestäväjakäytännöllinen” ajattelu muotoilussa tullut - turismin näkökulmasta -tiensä päähän? Osaammeko myydä arjenluksusta tai luksusdesigntuotteita vaativille kuluttajille museokaupoissamme?

 Alla oleva kuva otettu 16.9 Design Museon kaupasta. Meinasin kysyä lupaa saada siivota hieman. Tavaraa pursuavat hyllyt eivät näytä tyylikkäiltä. Eihän?

Tunnustan rakkaani - Minulla on salarakkaita sekä Suomessa että maailmalla

Pitkä rakkaussuhde on ihana. Kaiken se kestää ja kaiken se kärsii. Niin myötä kuin vastamäessä, sanotaan. Suomalaisia sanontoja rakkaussuhteesta. Stockmann—minun täytyy myöntää, että en ole ollut suhteeseemme tyytyväinen ja minulla on salarakkaita Suomessa ja maailmalla.Tunnustan. Olen ollut sinulle viime aikoina uskoton. Miksi - oi miksi?

Stockmann on ollut paikka - itse asiassa - rakkaussuhde monelle. Se on ollut pitkä ja lojaali. Stockmann kanta- asiakkuus on aina ollut jotenkin enemmän. Hyvä palvelu sekä brändit ovat kantaneet  sitä pitkälle.Kaupanpäälle on tullut vielä yli sukupolvien kantava kanta-asiakkuus perheissä. Tavaratalojemme kruununjalokivi.

 Suomi alkoi avautua 2000-luvulla ja Helsinki kansainvälistyi. Kansainväliset brändit avasivat omat liikkeensä kaupunkiin. Halpalentoyhtiöt lennättivät suomalaiset viikonloppuostoksille Euroopan eri kaupunkeihin. Verkkokauppa vei nuoret Stockmann Onewaystä. Mitä tilalle?

Onko hyvä tavaratalo tulevaisuudessa elämys- vai kulttuuritalo, jossa myös samalla myydään tavaroita asiakkaiden koko elinkaaren ajalle? Mikä on hyvän palvelun rooli tässä kaikessa? Mikä on SE JUTTU, että asiakkaat ostavat tuotteet ja palvelut jatkossa Stockmannilta?

 Stockmann – oi rakkaani – miten voimme taas löytää suhteemme hyvään ytimeen ja viedä sitä yhdessä eteenpäin? Miten saamme rakkaussuhteemme toimimaan?

 Suomalainen nainen haluaa arjen luksusta – kiinalainen sekä venäläinen sitä perinteisempää luksusta. Onko mahdotonta tarjota molempia - myös palvelupuolella?

Onko SuomiDesign mukana rakennemuutoksessa?

On selvä, että Suomen pitää luoda itsensä uudestaan pärjätäksemme maailmalla.Perinteiset menestysyritykset ovat kutistuneet ja menettäneet markkina-asemiaan.Keskustelut Suomen pakollisesta rakennemuutoksesta 2010- luvulla käyvät kuumina.Jotain tarvitse tehdä, --jotain ,jotain..Onko Suomidesign muutoksessa mukana -- vai kauas pilvet karkaavat?

 Sekä kiinalaisia että venäläisiä ostovoimaisia pariskuntia yhdistää samankaltainen maku luksustavaroissa.Rahaa on ja se halutaan käyttää ja näyttää. Kiinassa urheiluautot ostetaan suoraan kaupasta, kaikilla herkuilla.Halua monen kuukauden odotteluun ei ole aikaa. Kulta on kultaa ja se näkyy; valkoinen luksusvene oli saanut Shanghain Bundin varrella kultaisen värin, lienee valkoinen ollut omistajalle liian tavanomainen.Kiinassa on myyty ensimmäinen Hello Kitty- ferrari,joku halusi erottautua.Mitä sanoo Suomidesign – puuhelmien,tasaraidan sekä arkisuuden luvattu maa?

 Olisiko aika kehittää perinteisestä SuomiDesign versiosta uusia?. Voidaanko esim. poromokasta tehdä Suomessa vaativille kiinalaisille ja venäläisille asuja? Nyt niitä tehdään Italiassa, josta ne viedään Suomen kautta Itään. Miksi emme tee työpajoja italialaisten sekä suomalaisten designosaajien kanssa poromokasta? Luodaan naisellisia, maailmannaisille kelpaavia asuja. Voiko suomidesign olla perinteisellä tavalla naisellinen ja seksikäs? Sellaisia haluavat olla venäläiset ja kiinalaiset vauraat naiset.Myydään heille. Heillä on rahaa..

Ulos ujoudesta

Suomelaiset ujostelevat erinomaisuuttaan. Tarvitaan joku ulkopuolinen kertomaan, että olemme hyviä – kenties jossain jopa maailman parhaita.

Professori Ira Kalb (markkinoinnin professori,  Marshall School of Business at the University of Southern California) hehkuttaa suomalaisuutta Busines Insiderissa: “ Suomessa kaikki toimii, nuoret ovat fiksuja, tuotteet ovat laadukkaita jne.”

Suomi tai suomalaiset tuotteet eivät kuitenkaan ole maailmalla tunnettuja. Me emme osaa markkinoida suomalaisuutta.Made in Finland- brandi ei assosioidu mihinkään. Toisin kuin Ranska tunnetaan viineistään, Japani elektronikastaan tai Saksa laadukkaista autoista, suomalaisuus on edelleen suurimmalle osalle maailman ihmisiä suuri salaisuus.  

Nokian brändikään ei ehtinyt kasvaa suomalaisuuden kruununjalokiveksi. Nokian puhelinliiketoiminnan myynti Microsoftille ei hetkauttanut kuin meitä suomalaisia, koska yhtiön kotimaa oli useimmiten suurelle yleisölle Ruotsi, Japani tai joku Aasian maa.

Professori Kalb listaa Suomen positiivisia puolia  – sen lisäksi, että hänen mielestään  Suomi on fantastinen paikka vierailla.

”Paljon tilaa, maailman huippukoulutus, sopiva ilmasto, englannin kielellä pärjää hyvin, länsimainen demokratia, idän ja lännen välissä, kehittynyt taloudellinen infrastruktuuri, euro, tehokkaat osakemarkkinat, alhainen verokanta, turvallinen ja maailman vähiten korruptoitunut maa.”

Me suomalaiset perustelemme  tuntemattomuuttamme, että eihän meidän kokoisella pienellä maalla ole rahaa markkinoida itseämme.

Löytyisikö Kalbin listasta kuitenkin aiheita, joista kannattaisi rohkeasti kertoa muillekin.

Lue lisää: http://www.businessinsider.com/finland-has-a-shyness-problem-2014-2#ixzz2t1DMr2gg

Matka kohti suomalaista luksusklusteria

Uuden aloittaminen on aina jännittävää ja samalla työlästä. Luksuspartio on tehnyt suomalaiseen talouselämään uusia latuja.  Kauppalehti Optio antoi meille runsaasti palstatilaa.  Kiitos! Kukaan ei ole määritellyt meille valmista suuntaa tai matkan pituutta kesällä 2013. Itse olemme toimineet Start Up yrityksemme karttureina. Välillä on ollut kompanssi hukassa, mutta aina se on löytynyt. Vahva visio on ohjannut meitä eteenpäin, myös syksyn pimeydessä. Olemme tavanneet syksyn aikana kymmeniä ihmisiä Helsingissä ja Shanghaissa.

Kannustusta ja kavereita olemme saaneet paljon. Vastustus on ollut vähäistä, koska sanoma on selvä. Luksus myy maailmalla ja Suomen tarvitsee opetella sen kunnollinen paketointi ja myynti. Kauppaa kannattaa aina käydä ja hinnoittelu opetella. Vaatimattomuus ei tässä kaunista. Olemme taas huomanneet, että uuden edessä tarvitsee sukeltaa aika syvälle ja ankkuroida liiketoiminta riittävän tukevalle pohjalle. Jos aikoo oikeasti kehittää luksussuomen ympärille kannattavaa ja Suomen kilpailukykyä eteenpäin rakentavaa toimintaa, on tehtävä paljon ja hartiavoimin näkymätöntä ruohojuuritason työtä. Oli toimiala mikä tahansa, samalla reseptillä toimivat kaikki Start Up- yritykset; Siihen tarvitaan unelma, visio, töitä, töitä ja töitä… ja usko omaan tekemiseen. Ja tietysti loistavat taustajoukot. Kiitos kaikille blogin lukijoillemme kannustuksesta ja kommenteista.

Asiat menevät eteenpäin. Ensi vuodelle luksuspartiolla on muutama unelma ja paljon  työtä tehtävänä. Me katsomme itään ja lähdemme myyntimatkalle. Me haluamme kehittää, kaupallistaa ja kasvattaa suomalaisia unelmia. Vuosi sitten unelmoin suomalaisesta luksusklusterista. Kyllä se sieltä syntyy. Hitaasti mutta varmasti. Hyvä Suomi!

Suomi-konvehteja kiinalaiseen makuun

芬兰, Fenlan eli Suomi on kiinan merkkijärjestelmässä romanttinen sanapari – se merkitsee tuoksuvaa orkideaa. Eikä tässä vielä kaikki; fen (芬) viittaa oikeastaan ryöpsähtävään ruohon tuoksuun ja lan (兰) orkideaan, joka on polveutunut mangoliasta. Entä todellisuus, kokevatko shanghailaiset Suomen tuoksuvana kukkana kaukana pohjoisessa? Kyllä ja ei. Ne, jotka tietävät maamme, sijoittavat sen Ruotsin (瑞典, Ruidian) eli kiinaksi onnekkaan lain viereen. Ne, jotka eivät tiedä, väittävät tietävänsä ja ehkäpä hiljaa mielessään asemoivat meidät Ranskan, Saksan ja Englannin kylkeen, jotka monelle vähemmän maantiedettä lukeneelle kiinalaiselle edustavat koko Eurooppaa. Vaikka Suomi-kuvamme onkin toistaiseksi kiinalaisten keskuudessa neutraali, huonomminkin voisi mennä. Pienen (patrioottisen) Suomi-kuvauksen jälkeen, shanghailainen vastapuoli jo nopeasti kohottaa kulmiaan ja muistaa kuulleensa Pohjoismaista – arktisista kansoista, jotka elävät sopusoinnussa luonnon kanssa ja voivat hyvin. Siis, Kiinassa kannattaakin lähteä liikkeelle koko Pohjoismaiden ryppäästä ja soluttaa suomalaisia avainsanoja (kuten Marimekko, Finnair tai Vihainen Lintu) keskustelun edetessä.

Suomen maakuvan ehdoton vientivaltti on puhdas luonto ja sen hiljaisuus. Vaikka Kiinan nopea talouskehitys on tapahtunut ympäristön kustannuksella, luonnon kunnioittamisen perinteet ovat syvällä kiinalaisessa filosofiassa ja konfutselaisuudessa, jotka eivät välttämättä näy arjen käytännöissä, mutta joiden merkityksiä ja oppeja kiinan kielen merkit ovat täynnä. Esimerkiksi rauha (安, an) tarkoittaa sanatarkasti nainen talossa ja kotieläin (宠物, chongwu) taas rakkaudella hemmoteltua lohikäärmettä talossa. Myös luonto on kiinalaisille uskonnollisena prinsiippinä pyhä, mutta koska lähihistoria on himmentänyt uskonnon hyvin henkilökohtaiseksi valinnaksi, maan ja taivaan temppeleihin sunnuntaisin kumartava henkilö saattaa tylysti heittää roskat kadulle huonoa omaatuntoa tuntematta. Tämä johtuneekin ehkä kiinalaisten pragmaattisuudesta sekä fatalismista – ajatuksesta, ettei itse voi vaikuttaa siihen, onko näkyvyys pahimpina saastepäivinä kaksi vai kymmenen metriä. Monet kiinalaiset tuntuisivatkin haaveilevan puhtaasta luonnosta, mutta samalla he ymmärtävät, ettei heillä itsellään ole yhteisönä siihen toistaiseksi ”varaa”. Samalla he ihailevat suuresti maita, kuten Skandinaviaa, joilla on. Suomi-kuvalla onkin siten loistavat apajat saada nostetta juuri nyt. Cleantech- innovaatioihin ja teknologiaosaamiseemme luotetaan ja tuotteet ovat aidosti kilpailukykyisiä. Myös tietyt suomalaiset teollisuusfirmat ovat osanneet pureutua markkinaan hyödyntämällä juuri suomalaista vastuullisen osaamisen kuvaa. Tästä erinomainen esimerkki on Kone, joka muutama vuosi sitten lanseerasi kirjastoauton kiertelemään maaseudun köyhissä kylissä lainaamassa kirjoja ja motivoimassa lapsia näin opiskeluun. Kampanja sai valtavaa mediahuomiota ja hyväntahtoisuudellaan ui kiinalaisten sydämiin. Koneen kirjastoauto oli Suomi-kuvan kehittämistä parhaimmillaan ja erinomainen välittämisen osoitus tavallisille ihmisille, jotka ovat tottuneet siihen, että heidän takapihalleen eräänä päivänä rakennetaan kemikaalitehdas tai akkujen jätepiste ulkomaisen investoinnin myötä.

Shanghaissa Suomi-kuvaa rakentavat jo Team Finland, suomalaisyritykset tahoillaan sekä Aalto-yliopisto, joka on vahvistanut yhteistyötään Tongjin huippuyliopiston kanssa. Kuten kirjastoauton kohdalla, Suomi-kuvaa olisikin tärkeää lähteä rakentamaan kiinalaisin maustein. Siis, olisi tarjoiltava vientituotteemme (im-ja materiaaliset) sellaisia kanavia pitkin, jotka kiinalaiset kokevat olevan kiinalaista elämään täydentäviä, ei korvaavia. Metaforisesti, meidän tulisi tarjoilla Suomi-konvehtimme kahvikupin sijaan vihreän teen kyljessä – ujuttaa suomalaisia makuja perinteisten kiinalaisten tapojen ja makujen rinnalle. Tällöin kansallistuntoisen sivilisaation, imperialismin sekä kommunismin kokeneen kansalaisen uteliaisuus herää eikä vastareaktioita synny. Ehkäpä meidän olisikin rakennettava Suomi-kuvamme dialogiksi siitä, kuinka suomalaisuus ja kiinalaisuus tukevat toisiaan ja parhaimmillaan täydentävät ihmisten arkea.

Näyttäisikin, että ulkomaalaiset yritykset ja edustustot Kiinassa eivät ole vielä havainneet, että maakuvan rakentaminen ei aina ala ylhäältä alas johtajien kädenpuristuksilla, vaan päinvastoin alhaalta ylöspäin; tavallisista ihmisistä, kirjastoautoista sekä ruohonjuuritasosta – siellähän me tuoksumme, ruohona ryöpsähtävä orkidea. ;)

 Vieraileva bloggaaja: Riikka Koponen

Yleistyömyyrä ja asiakkuuspäällikkö China Economic Reviewssä, Shanghaissa

KTM (Aalto)

26v.

Haave: Sinologin ura sekä Yunnanin kiertomatka karjalavalla, kiinalaisuuden ytimessä

Happea!

Luksuspartiomme pääsi osallistumaan Shanghaissa pidettyyn Nordic Design and Innovation week- tapahtumaan. Vierailu kahdenkymmenenkolmenmiljoonan asukkaan suurkaupungissa muistuttaa suomalaisesta luksuksesta, jota itse pidämme itsestäänselvyytenä: puhdas ilma.

Suusuojukset päällään kulkevat aasialaiset voivat huvittaa Helsingin katukuvassa, mutta aasialaisten kotimaassa suusuojukset ovatkin lähes välttämättömyys. Jatkuvasti kasvava teollisuus ja liikenne kasvattavat väkisin myös ilmansaasteita. Kiinan suurkaupunkien, kuten Shanghain, ilmanlaatu on ajoittain erittäin huono ja saattaa aiheuttaa jopa terveysongelmia.

1,3 miljardista kiinalaisesta löytyy varmasti potentiaalisia matkustajia, jotka tulisivat mielellään hengittämään raikasta Suomen ilmaa. Suomen luonto on monille ulkomaalaisille tavoittamatonta luksusta ja tulee olemaan tulevaisuudessakin.  Pitäisi löytyä rohkeutta tuotteistaa, ideoida ja jalostaa markkinoille Suomen valtava luksuspankki.

Kysyttäessä kiinalaisilta, mitä luksus heille merkitsee, löytyy puhdas luonto yhä useamman unelmalistauksen kärkikolmikosta. Suomessa ymmärretään jo jonkin verran vaikkapa saaristomatkailu rahanarvoiseksi luksukseksi. Kuka keksii ensimmäisenä tuotteistaa Puhtaan Ilman matkat: Luxushappea Suomesta.