Hinnalla hyvää

Luksus-sana mielletään saman tien kalliiksi. Luksus on elitististä, koska on illuusio, että vain harvoilla on varaa luksukseen.  On totta, että harvoilla on varaa maksaa 300.000 dollaria t-paidasta. Jos kuulee, että joku on ostanut pienen asunnon hintaisen t-paidan, aika monille ensimmäinen reaktio on järkytys.  Tosin euroiksi muutettuna noin 222.00 euroa maksavalla t-paidalla hankitaan myös samanhintainen Unicefin avustustarvikkeita kuljettava rahtilento Afrikan sarveen. 

Kallis hinta muuttuukin hyväksyttäväksi, kun samalla parannetaan maailmaa.

Afrikan avustaminen on konkreettista ja ylevää. Toimisikohan sama konsepti vaikkapa myymällä suomalaista 4000 euron lippalakkia, jonka hinnalla palkattaisiin ylimääräinen vanhustenhoitaja. Suomalainen vaatetollisuus voisi rohkeasti  kokeilla muutamaa hyväntekeväisyystuotetta - riittävän kalliiksi hinnoiteltuna.

Kallis hinta on useimmiten viesti myös  paremmista työolosuhteista, yrittäjän maksamista veroista tai laillisista lisensseistä.  Käsityöläisyyden säilyminen, työpaikkojen luominen ja asialliset työolosuhteet ovat sivutuote, jota luksusta ostamalla  tuetaan. Vaikka ei olisikaan varaa tukea  Afrikan rahtilentoa, omilla ostovalinnoilla voi silti parantaa maailmaa piirun verran paremmaksi.

Syntyykö suomalainen luksuspalvelukokemus ulkomaisella osaamisella?

Luksuspartiolaiset ovat viettäneet ansaittua syyslomaa matkailua testaillen. Molemmat tahoillaan akselilla kotimaa, Haikon Kartano sekä Vietnam. Haikon Kartanossa pohdin suomalaista palvelukulttuuria ja sen puutetta. Kasvohoito Haikossa oli ihan ok, mutta hoidon jälkeen teetä tarjoiltiin reippaasti muovimukista. Illuusio kartanotason palvelusta päättyi siihen,vaikka kasvohoidon nimi taisi olla Kartanon Rouva 40 +.Miten ihmeessä emme ymmärrä palvelun kokonaisvaltaisuutta? 

Suomalainen palvelutyö on murroksen keskellä. Finnair rekrytoi ei-suomea puhuvia lentoemäntiä vuokrayrityksen kautta ulkomailta, koska se on halvempaa. Marjanpoimijat tulevat yrittäjän kautta Aasiasta poimimaan marjat, kun suomalaiset eivät viitsi. Tuleeko luksusklusterimme kirkkaimmista tähdistä - metsänantimista – luksusruokaa ulkomaisin voimin ulkomailla? Haloo sinisilmäinen Suomi! 

Uskallan väittää,että tulevaisuudessa Suomen luksuspalvelut syntyvät aasialaisten ja intialaisten naisten ja miesten voimalla. Heillä on oikea asenne, hyvä koulutus ja miellyttävä käytös. Nämä osaajat tulevat Suomeen vuokrayrittäjien kautta ja palvelevat sekä 5 tähden - että Boutique-hotellien asiakaskuntaa.Utopiaa vai luksusliiketoiminnan realismia?

Maailman pohjoisin kellotehdas

Vuonna 1936 Tuomas Vohlonen perusti kellotehtaan, joka tälläkin hetkellä sijaitsee maapallon pohjoisimmassa kolkassa – Vantaalla. Vohlonen oli suomalainen suunnistaja ja keksijä, joka kehitti nestetäytteisen  kompassin. Sittemmin  tämä pohjoinen kellotehdas eli Suunto Oy on tullut tunnetuksi urheilukelloista sekä sukellustietokoneista ja – välineistä.

Suunto mainostaa tuotteitaan:  ”From the highest mountains to the deepest oceans”. Mitä yhteistä  korkeimmilla vuorilla ja syvimmilla valtamerillä on luksukseen? Ei välttämättä vielä paljoakaan, mutta Suunnon innovatiivisella tuotteistuksella sporttikelloista on mahdollista saada yksi suomalainen luksustuote.

Jo suomalaiset sotilaat käyttivät Suunto kompasseja talvi- ja jatkosodan aikana. Suunto on täynnä tarinoita, jotka odottavat jakamista ja tuotteita, jotka odottavat lisäkehittelyä.

Sykemittari voi kertoa urheilijalle pelkän sykkeen lisäksi paljon muutakin informaatiota: Joko juomasi shampanja on palanut, tarvitsetko lisää proteiineja tai pitäisikö sinun juoda lisää vettä. Lisäksi nykyaikainen  älykello voi myös näyttää hyvältä. Esimerkiksi Applen uudet kullanväriset tuotteet ovat pitkän tuotekehittelyn tulosta. Onko suomalaisesta sykemittarista statussymboliksi, jota himoitaan paitsi teknisten ominaisuuksien takia myös ulkonäön vuoksi?

Vieraileva bloggaaja ; Terhi Majasalmi - Ostetaan luksusta, mutta miten?

Jokainen meistä mieltää luksuksen vähän eri tavalla. Joillekin luksusta on se, että voi päättää omasta ajankäytöstään. Toisille se tarkoittaa merkkivaatteiden ja –laukkujen ostamista. Luksusta voi olla myös se, että saa laittaa mökillä laiturin nokassa varpaat veteen ja kuunnella luonnon ääniä. Koska olen sijoittaja ja varallisuusvalmentaja, pohdin luksusta oman talouden näkökulmasta.

Luksus maksaa yleensä aina enemmän kuin tavallinen. Merkkivaatteet ja –laukut maksavat enemmän kuin marketista ostetut. Jos omasta ajankäytöstä päättäminen on sinun luksuksesi, se vaatii tapahtuakseen toisia tulonlähteitä kuin työstä saatu palkka. Sillä, jos joudut tekemään töitä saadaksesi rahaa, et pysty täysin päättämään omasta ajastasi. Luksuksen ostaminen vaatii usein säästämistä ja säästettyjen rahojen sijoittamista. Toisaalta mikään ei ole fiksumpaa kuin sijoittaa osa tuloistaan ja hankkia juuri sijoituksen tuotoilla elintasohankinnat.

Useimmilla meillä olisi varaa hankkia luksusta joka kuukausi – velkarahalla ostettuna. Mutta siinä ei ole mitään järkeä. Jos ei ole varaa, älä huijaa itseäsi asiassa. Kalliit asiat vaativat ponnisteluja, eiväthän ne muuten edes tuntuisi missään. Jos asia on yhdentekevä ja ilman suurempia ponnisteluja saatavilla, asia jää merkityksettömäksi. Kun jouduit tekemään hieman töitä asioiden eteen ja odottamaan palkintoa, asiat saavat merkityksen ja niistä tulee tärkeitä. Sama pätee menestykseen. Ulkopuoliselle näyttää, että tähti on syttynyt yhdessä yössä, vaikka töitä menestyksen eteen on saatettu tehdä kymmenen vuotta.

Kaikilla meillä on varaa luksukseen, jos olemme valmiita säästämään ja oppimaan taidot, joilla saamme säästetyt eurot tuottamaan. Ja mikä parasta, tämä taito on opittavissa samalla tavalla kuin pyörällä ajaminen.

Luksusta elämääsi
Terhi

www.vaurasnainen.fi

Terhi Majasalmi on yrittäjä, sijoittaja ja varallisuusvalmentaja. Hän on kirjoittanut viime vuonna hitiksi nousseen henkilökohtaiseen talouden hallintaan liittyvän Totuus taloudestasi –kirjan (Talentum 2012). Tänä syksynä hänet nähdään LIV:llä asiantuntijana ohjelmassa Kirsi ja himoshoppaajat. Sijoitusmarkkinoilla Terhin mielenkiinnon kohteena juuri nyt ovat Amerikan ryvettyneet asuntomarkkinat.

Made in Finland?

Italialaisilla markkinoilla kaikki myyjät selostavat kilvan, että vyö, laukku tai kengät ovat varmasti tehty italiassa. Tosin työolosuhteista ei mennä takuuseen, mutta ainakin tehtaat sijaitsevat Italian maaperällä. Myyjät  ylpeilevät paikallisuudella. Sama oman maan ylpeys korostuu laajemminkin.  Esimerkkinä vaikkapa Kiina ja Korea, jotka meillä koetaan halpatyömaiksi. Aasialaiset ovat ylpeitä tuotteista, jotka ovat valmistettu juuri heidän kotimaassa.

Ruokakulttuurissa  ranskalaisessa ruokakaupassa myydään paikallisia tuotteita ja sesongin mukaan. Kadut ovat täynnä liha- kala- ja leipäkauppoja. Kuka huijasi suomalaiset amerikkalaismalliseen jättimarkettien maailmaan?  Suurin osa vaatteistakin ostetaan prismoista ja sitareista. Kun kerran on ajettu jättihalliin ja siellä joka tapauksessa kävellään kilometri maitohyllylle, niin siinähän mukavasti tarttui kainaloon Kiinassa valmistetut verkkaritkin – koska ne olivat niin edulliset.

Suomalaisen työn liitto on laskenut, että jos jokainen suomalainen käyttäisi yhden euron suomalaisiin tuotteisiin, sillä luotaisiin tuhat uutta työpaikkaa vuodessa.  Suomalainen tuote toki maksaa enemmän kuin vaikkapa aasialainen vastaava. Mutta löytyisikö  kuluttajilta vastuullisuutta ostaa vähemmän ja suosia enemmän Suomalaista.  Ehkäpä ripaus ylpeyttäkin leviäisi Made in Finland- merkkiin.

Pohjolan tarina myy Aasiassa

Luksuspartiomme on tutustunut lähemmin Marja Kurki Oy:n, joka on itse asiassa mielenkiintoinen, luksustuotteita valmistava perheyritys. Sen liikevaihdosta 70% tulee Aasiasta ja yritys avasi juuri liikkeen Pohjois-Esplanadille. Kävimme paikanpäällä tutustumassa heidän käsilaukkuihin, joiden kautta oivalsimme miten Pohjoismainen tarina myy Kiinassa ja Koreassa.

Marja Kurjen käsilaukuissa nahka tulee Italiasta, ne suunnitellaan ja tehdään Koreassa. Kyllä! Luit oikein, suunnittelija on korealainen. Käsilaukuissa on pieni ötökkä, joka on Koreassa onnea tuottava koppakuoriainen. Suomessa laukut maksavat 300-500 euroa. Yrityksellä on myynnissä myös todellinen luksuslaukku jonka hinta on 25 000 euroa. Tuolloin onnea tuottava koppakuoriainen on tehty timanteista.Niitäkin laukkuja on myyty. WOW!

 Marja Kurki Oy:n tarina on Suomesta ja sitä tarinaa korealaiset rakastavat. Koreassa on kuulemman myynnissä myös tuotteita, joilla ei ole mitään tekemistä Pohjolan kanssa, mutta niitä mainostetaan käyttäen Lapin maisemaa tai vaaleakutrisia naisia. Onko se härskiä vai ei —mutta tarina myy!

Parasta palvelua?

Suomessa ei osata palvella. Matkailualan ammattilainen totesi, että eihän Suomeen saada maksukykyisiä turisteja, koska meiltä puuttuu osaava palvelu. Luxuspartiomme kävi testilounaalla yhdessä Helsingin kalleimmista terasseista.

Lounasaika oli loppumassa ja ravintola oli lähes tyhjä.  Meidät ohjattiin pöytään, jonka jälkeen kaksi miestarjoilijaa olivat keskittyneet niin intensiivisesti  lasien lajitteluun, että ehdimme vaihtaa hyvinkin parin viikon kuulumiset.  Pyysimme ruokalistaa ja hetken kuluttu kysyimme kauniisti, olisiko mahdollista myös tilata. Tarjoilija kohteliaasti varoitti, että keitto on pieni, koska se on tarkoitettu alkuruoaksi . Viidentoista euron hintainen keitto oli erinomaisen hyvää. Lisäksi terassilounaalle olisi voinut tilata janojuomaksi vaikkapa pienen oluen hintaan 12,40 euroa.

Miljöö on hieno, ruoka on hyvää ja pieni keitto tuntui riittävän kokoiseltakin, mutta miksi edelleen hinta tuntuu huimalta. Jotakin jää elämyksestä uupumaan - jotakin joka olisi tuntunut hyvältä palvelulta.  Kallis hinta luo odotukset, että nyt on tulossa jotakin erityisen hyvää.  Kahden euron tarjoustuoppia jaksaa odotella, mutta jos olut maksaa kuusinkertaisen hinnan, silloin hyvän palvelun täytyy jo kuulua hintaan. 

Odotusten ylittäminen tai pieni lisä luo hyvän palvelun Jos laukkuostoksilla tai kampaajalla odotellessa saa vaahdotettua kahvia tai lasin kuohuvaa, se on ylimääräistä hemmottelua. Se jokin pieni lisä, joka tietysti on leivottu laukun tai kampauksen hintaan, mutta tekee ostotapahtumasta miellyttävän. Asiakas tuntee itsensä erityiseksi. Kerro meille, missä sinä koit erityisen hyvää palvelua. Emme vielä suostu uskomaan,  että Suomessa ei osattaisi palvella.  Jatkamme toiveikkaina hyvien palvelupaikkojen metsästystä. Mistä löytyy suomalaista luxuspalvelua.